Myönnetään. Olen seurannut Big Brother 2011 -ohjelmaa muutamina iltoina. Jokaisena tuotantokautena olen muutamaa jaksoa vähän vilkaissut, silmät suurina ihmetellyt, päätäni pyöritellyt ja vaihtanut kanavaa. Nyt on kuitenkin ollut toisin, sillä olen katsonut ainakin kahdeksaa lähetystä ja vieläpä lähes kokonaan. Ohjelmassa mikään ei ole muuttunut, tai no on, mutta se ei ole ollut syy miksi olen isoveljen oikkuja töllännyt.
Koko ohjelman suomalaisten lähetysten ajan olen ollut sitä mieltä, että ohjelmaa on ihan järkyttävää kakkaa, enkä ole siitäkään mieltäni muuttanut. Pistetään taloon naisia ja miehiä, annetaan paljon viinaksia ja katsotaan mitä tapahtuu. Hirveästihän siihen ei mielikuvitusta tarvita, kun jo arvaa, mihin päädytään. Tänä vuonna isoveli antaa myös talon väelle salaisia tehtäviä, jotka ovat omiaan sekoittamaan ihmissuhdesoppaa.
Jaksoissa, joita seurasin, oli talossa jako kahteen porukkaan. Toinen osa sinnitteli ulkona kaivosmiehiä leikkien toisten leikkiessä sisätiloissa haaremia. Haaremia. Yksi mies (jolla oli jo ihastus-ym-suhde yhteen toisaalla olevaan naiseen) ja neljäkö niitä naisia oli. Naiset tiesivät kohtalonsa talossa pysymisestä olevan miehen käsissä ja jokaisella oli ihan yhtä rikas mielikuvitus siihen, miten he voisivat asemansa varmistaa. Näitä sekavia musta-valkeita hetkiä sitten näytettiin myös toiselle osalle, myös sille naiselle, joka odotti ihastustaan takaisin muiden pariin. Tuntui aika pahalle, itsestäkin.
Kerran haaremia johtanut mies sai tehtäväkseen kehua erästä naisista niin, että tämä tuntisi olonsa naiselliseksi. Kehuminen ja kannustaminen saivat naisen itkemään, koska hän ei koskaan ollut oppinut tuntemaan itseään kovin naisellisena, eikä omien sanojensa mukaan ollut tottunut sellaiseen kehumiseen. Mies halaa ja käskee nyt uskoa. Viikon sisällä tuosta sama nainen sai katsoa kotonaan jakson ja kuulla, että nekin sanat tulivat vain isoveljen käskystä. Melkein kävin itkemään ajatuksesta.
Tiedän. Älä ota niin vakavasti. Itsehän ovat taloon menneet. Mutta silti. Ne ovat ihan oikeita ihmisiä jokainen!
No, tästähän sitten seurasi villi ajatus. Isoveljeydestä Isoon Isään. Kaikkihan me olemme "talossa". Kaikkia meitä seurataan 24 tuntia vuorokaudessa. Vaikka luulisit, ettei kamerat yllä tai että mikrofoonin pois ottamalla pääsisit kuiskaamaan jotain, mitä kukaan ei kuulu niin erehdyt. Kaikki näkyy. Kaikki kuuluu. Huomio: Myös ajatuksesi kuuluvat. Sydämesi asenne näkyy. Mille tuntuisi katsoa myöhemmin pätkiä elämästä? Selitellä niitä? "Mä en oikeesti ole sanonut noin... mä en tarkoittanut ainakaan noin... no mä nyt sanoin vaan kun...".
Big Brother-ohjelman isoveljellä ja Isolla Isällä vain on aika oleellisia eroja. Ohjelman isoveli on jo etukäteen henkilövalinnoissa järjestänyt niin, että tarjolla on vain mahdollisuuksia säätöön. Bensaa tuleen heitetään kaikin mahdollisin keinoin; rypemällä ja rikkomalla tehdään rahaa. Talosta pois pudonneet mahtavat olla hetken aikaa hieman hukassa. Iso Isä puolestaan tekee kaikkensa, että Hänen silmäteränsä (jokainen meistä) tulisi ehjemmäksi.
Aika iso ero.
Niin. Miksi katsoin ohjelmaa? En tiedä. Se tuli niinä raskaina ajankohtina, kun lapset olivat pitäneet minut otteessaan ilta kymmeneen asti. Istuin sohvalle, avasin töllön ja ihmettelin. Vaihdoin kanavaa, kun alkoi tuntua epätodelliselle. Koukutuin niihin ihmiskoukeroihin, halusin tietää, saako paha palkkansa. Välittääkö kukaan oikeasti. Joka tapauksessa en ole katsonut enää. Siinä oli minulle alkoholivalistusta taas seuraavalle 30 vuodelle. Siis siinä, kun toinen todistelee enemmän itselleen kuin ihastukselleen, ettei oikeasti ollut tuossa videolla tuo humaltunut mies, joka on toisen kanssa sängyssä. Eikä pelkästää siinä vaan Siinä, että tuo ei ole mitenkään ainutkertaista. Se on niin tuota koko tämä, kaikkialla. Ehkä BB onkin yhteiskunta minikoossa. Kun meno karkaa käsistä, yksi uskovainen rukoilee hiljaa oman peittonsa alla. Huokaus.
Voi hyvä Jumala tätä maailmaa, tekisikö mieli huuhdella kaikki lavuaarista uudelleen? En ihmette yhtään. Kiitos kuitenkin siitä, että ollaan täällä. Ja että kun haluan olla sinuun yhteydessä, minun ei tarvitse mennä kopperoon ja odottaa epämääräisiä komentoja suoritettavakseni.
